Tampereen ja Lempäälän välinen Pyhäjärvi on maamme parhaita kuha-aittoja, joka on erityisen tunnettu isoista kuhistaan. Alueelta kalastettujen kuhien elohopeatutkimuksen mukaan esteitä normaalille kalankäytölle ei ole. Raja-arvoa ei ylitetty ja Sorvanselällä pitoisuudet olivat alhaisia.

Pirkkalan kalastusalueen toimeksi antamana KVVY Tutkimus Oy suoritti laboratoriomääritykset kahdelta Pyhäjärven osa-alueelta, järven pohjoisosasta Tampereen kaupungin lähialueelta sekä järven keskiosan Sorvanselältä talvella 2018 pyydystetyistä kuhista, kymmeneltä kuhalta/alue.

Pyhäjärven Tampereen päässä kuhien keskimääräinen elohopeapitoisuus oli 0,28 mg/kg (vaihteluväli 0,099‒0,49 mg/kg) kalan tuorepainoa kohti. Alle kiloisilla kuhilla elohopeaa (0,21 mg/kg) oli alle puolet 1,5‒2,5 kilon kuhien pitoisuudesta (0,47 mg/kg).

Sorvanselällä kuhien elohopeapitoisuus oli keskimäärin 0,065 mg/kg eli alle neljäsosa Pyhäjärven pohjoisosan keskipitoisuudesta. Sorvanselällä pitoisuudet olivatkin pieniä myös kookkaimmilla kuhilla. Suurin pitoisuus, 0,11 mg/kg, todettiin isoimmalla, 1,82-kiloisella näytekuhalla.

Vaikka elohopeapitoisuudet yleisesti kasvoivat kalan koon ja osittain myös kalan iän noustessa, yksilökohtainen vaihtelu oli huomattavaa. Samanikäisillä kuhilla elohopeaa saattoi olla lihaksessa enemmän joko nopea- tai hidaskasvuisemmalla kalalla yksilöstä riippuen.

Suomen järvissä kalojen elohopeapitoisuuksia on seurattu perinteisesti etupäässä hauesta ja ahvenesta. Kuha on Pyhäjärvellä ja monissa muissa Pirkanmaan vesissä kuitenkin selkeästi merkittävin saalislaji, jota monet kalastajat käyttävät eri lajeista eniten ravinnokseen. EU:n asetuksen mukaan elintarvikkeena käytettävän kalan elohopeapitoisuus ei saa ylittää 0,5 milligrammaa kilossa. Eräillä petokaloilla ‒ kuten hauella ‒ pitoisuusraja on poikkeuksellisesti korkeampi; 1,0 mg/kg kalan tuorepainoa kohti.

Elohopeaa päätyy vesistöihin enimmäkseen humukseen sitoutuneena. Erityisesti soiden käsittely lisää elohopeakuormitusta. Pyhäjärven erikoisluonne selittää elohopeapitoisuuseroja järven eri osa-alueiden välillä. Sorvanselkä saa vetensä vähähumuksisilta Längelmäveden ja Vanajaveden reiteiltä. Pyhäjärven pohjoisosaan vedet virtaavat Tammerkosken kautta humuspitoisemmalta Näsijärven reitiltä.

Kuhien käytölle elohopea ei tutkimuksen perusteella muodosta ongelmaa. Kookkaimpia, monikiloisia kuhayksilöitä kannattaa käyttää kuitenkin ravinnoksi kohtuudella ja harkiten Pyhäjärven pohjoisosassa.

Pyhäjärven kuha on terveellinen, kevyt ja maistuva lähikala, josta voi loihtia monipuolisesti herkkuaterioita. Ravitsemussuositusten mukaan kalaa kannattaa nauttia eri kalalajeja vaihdellen 2–3 kertaa viikossa. Kala on hyvä proteiinin, monityydyttymättömien rasvojen ja D-vitamiinin lähde. Moni suomalainen syö suosituksiin nähden liian vähän kalaa.
 

Kalastusalueen toimiston uusi osoite:

Viinikankatu 55, 33800 Tampere.
 

Kalastusalueen kokous 27.3.2018 Tampere

Kokouksen pöytäkirja.

Pyhäjärven kalastoseurannat, Ari Westermark, KVVY.

Kalastusalueiden toiminnan päättäminen, Hannu Salo, ELY-keskus.



Pyhäjärven luvat 2018 myynnissä

Pyhäjärven viehekalastuksen yhtenäislupa-alueen luvat ostettavissa Kalapassin verkkokaupasta (vuosilupa 2018; 51,50 €). Lupa-alue on laajentunut Sorvanselän alueella.

Muista myös valtion kalastonhoitomaksu.
 

Uusi esite "Kalaan jättikuhien vesille" ja nettisivut englanti, venäjä, arabia

Pirkkalan kalastusalue on julkaissut esitteen, jossa kerrotaan alueen kalastuksesta ja kalastuskohteista. Suomeksi ja englanniksi julkaistua esitettä on saatavilla kalastusalueen toimistolta. A5-kokoon taittuvaa esitettä laitetaan jakeluun keväällä 2018 alueen liikkeisiin ja sitä jaetaan Kalamarkkinoilla ym. tapahtumissa. Esitteen pohjalta on koostettu nettisivut kolmella kielellä; linkit pääsivulta.
 

Kalamarkkinoiden kuhakilpailun tulokset
 

Pirkkalan kalastusalue järjesti jälleen Tampereen kalamarkkinoilla kalakilpailun. Tällä kertaa kisassa kysyttiin Pyhäjärven kuhan painoa ja ikää. Kilpailuun osallistui yli 350 henkilöä. 

Kilpailukuha oli kalastettu Pyhäjärven Sorvanselän-Huhtaanselän alueelta.

Oikeat vastaukset:

1. Kuhan paino 1 674 grammaa

Moni vastaaja arvioi kuhan kokoluokan melko hyvin, ja useita vastauksia oli 100 gramman sisällä oikeasta vastuksesta. Kolme vastaajaa osui painoveikkauksessaan vain muutaman gramman päähän.

Monilla painoarvio heitti sitten enemmänkin. Jotkut arvioivat kuhan painon kilon pintaan tai sen alle, osa veikkasi sen painavan yli 4 tai 5 kiloa.


2. Kuhan ikä 6 vuotta 4 kuukautta.

Kuhan ikä määritettiin suomusta (kuva alla). Kuha oli pyyntihetkellä 6+ -ikäinen eli seitsemännellä kasvukaudellaan.

Lämpiminä keväinä kuhan kutu on matalissa järvissä - jollaisiin keskisyvyydeltään 5,5 m syvä Pyhäjärvi voidaan lukea (vertaa Näsijärvi; keskisyvyys 13,7 m) - täydessä vauhdissa jo ennen toukokuun puoliväliä. Käytännössä kutu on kokonaan ohi toukokuun loppuun mennessä. Viileinä keväinä kutu viivästyy ja jatkuu kesäkuun puolelle.

Iänmäärityksen mukaan kilpailukuha oli syntynyt vuonna 2011. Kevät 2011 oli lämpötiloiltaan keskimääräinen, joten kuhan kutu on tapahtunut Pyhäjärven keski- ja eteläosissa  suurin piirtein normaalirytmissä toukokuun loppupuolella tai viimeistään touko-kesäkuun vaihteessa. Kuhanpoikaset kuoriutuvat muutamassa päivässä kudun jälkeen, jos vesi on lämmintä. Kesäkuun 2011 alku oli hyvin lämmin. Esimerkiksi Längelmävedellä, joka on Pyhäjärveä syvempi vesistö, veden lämpötila nousi 6. kesäkuuta 2011 yli 16 asteen ja 11. kesäkuuta jo yli 21 asteen. Vuosiluokan 2011 kuhanpoikaset ovat siis kuoriutuneet Pyhäjärvellä toukokuun loppupuolella tai heti kesäkuun alussa. Syksyn 2017 kalamarkkinoiden aikoihin kyseinen kuha oli näin ollen noin 6 v ja 4 kk vanha.

Kilpailukuhan suomu. Vuosirenkaat on merkitty punaisilla pisteillä. Huomioi kasvun hidastuminen neljännestä kasvukaudesta alkaen. Viimeinen seitsemäs kasvukausi oli vielä kesken pyyntihetkellä 29.9.2017.
 

Sorvanselän kuha oli kasvanut alkuun hyvää vauhtia; ensimmäiset 3 vuotta karkeasti noin 10 senttiä vuodessa. Takautuvan kasvunmäärityksen perusteella kuhan pituuskasvu alkoi hidastua neljännestä kasvukaudesta alkaen. Neljävuotiaana tämän koiraskuhan pituus oli ollut noin 38 cm. Kalastusasetuksen mukaisen alamitan 42 cm kuhayksilö oli saavuttanut viidennen kasvukautensa puolivälin jälkeen. Kuusivuotiaana kuhalla oli mittaa noin 50 cm.    

Kilpailukuhan kasvuvauhti on melko tyypillinen Sorvanselän kuhille. Kuhan kasvussa on isoja yksilökohtaisia eroja saman vuosiluokan sisällä. Kasvukauden lämpötila ja ravintotilanne vaikuttavat kuhien kasvuvauhtiin. Alla olevasta kasvukäyrästä näkyy, että viileät kasvukaudet 2015-2017 eivät ole olleet erityisen suotuisia kuhan kasvulle. Erityisesti kesät 2015 ja 2017 olivat selvästi tavanomaista viileämpiä Pirkanmaan alueella.

Sorvanselällä on ollut kalastajien havaintojen mukaan runsaasti kuoretta parin viime vuoden aikana. Hyvän ravintotilanteen ansiosta kuha on kasvanut ja lihonut melko hyvällä vauhdilla myös viileämpinä kasvukausina. Sorvanselältä pyydystettyjen eri kokoisten kuhien pituus-painotietojen perusteella tämän kilpailukuhan paino on lisääntynyt viimeisenä kesken jääneenä kasvukautena arviolta reilut puoli kiloa. Lisätietoa Pyhäjärven Sorvanselän ja muiden Pirkanmaan vesistöjen kuhien kasvusta Kuhaseminaarin sivulta.
 

Kilpailukuhan pituus eri ikäisenä kasvunmäärityksen perusteella. Neljännen kasvukauden jälkeen kilpailukuhan pituuskasvu on ollut 5-6 cm vuodessa. Painoa kuhalle tulee kuitenkin tässä vaiheessa vielä huomattavasti lisää. Viimeinen kasvukausi oli vielä kesken syysykuun 2017 lopussa.
 

Suurin osa vastaajista arveli kuhan nuoremmaksi kuin se oli. Moni veikkasi kuhan iäksi 2-4 vuotta. Toisaalta osa vastaajista arveli kuhan olevan 10 vuotta vanha tai vanhempi. Eräissä hidaskasvuisemmissa kannoissa vastaavan kokoinen kuhayksilö voi helposti ollakin yli 10-vuotias. Sorvanselällä kuhan kasvunopeus on kuitenkin keskimäärin selvästi parempaa.

Yhtään täysin oikeaa vastausta ei tullut. Lähimmäksi oikeaa osui vastauksessaan Timo Havimo. Onnittelut Timolle, joka palkitaan Pirkkalan kalastusalueen ja Nippon Verkon lahjoittamalla 100 € lahjakortilla Nippon Verkkoon. Ilmoitamme voittajalle henkilökohtaisesti.

Kiitoksia kaikille kilpailuvastauksia jättäneille!

Pirkkalan kalastusalue syksyn Tampereen kalamarkkinoilla 29.9.-1.10.2017.

Kalastusalueen edustajat ovat jälleen kertomassa neuvontaosastolla (Laukontorin ylälaidalla kellon läheisyydessä) Pyhäjärven ja muiden lähialueen kalastuskohteiden kalastuksesta, kala- ja rapukannoista ja niihin liittyvistä seurantahankkeista.

Tule kysymään alueella tarvittavista kalastusluvista, kalastuksenvalvonnasta ja kalastusalueen toiminnasta.  Osastolla jakelussa uusi Pirkkalan kalastusalueen esite (FI-EN). Esillä myös Pyhäjärven rauhoituspiirit ja kuhakilpailu. Akvaariossa Pyhäjärven täplärapuja. Palkintona 100 € lahjakortti Nippon Verkkoon. Kilpailun tulokset julkistetaan näillä sivuilla.

Tule juttelemaan kalastuksesta ja osallistu kisaan!

Uusi osakaskuntakartta on julkaistu

Kuhan lisääntymisiän ja -koon selvittämishanke

Pirkkalan kalastusalueelta oli mukana Pirkanmaan järvien kuhatutkimuksessa kaksi kohdetta Pyhäjärvellä; Pyhäjärven pohjoisosa ja Sorvanselkä. Kuhatutkimuksen tuloksista selviää, että kuhan lisääntymisiässä ja -koossa sekä kasvunopeudessa on merkittäviä eroja Pirkanmaan järvien välillä. Myös  Pyhäjärven selkäalueiden kuhatilanne poikkeaa toisistaan huomattavasti. Koko hankkeen tulokset on julkaistu loppuraportissa ja niitä esiteltiin myös Tampereen Kuhaseminaarissa 18.5.2017. Raportti ja seminaariesitelmät löytyvät Kuhaseminaarin sivulta. Tarkentavia Pyhäjärven sukukypsyystietoja aineistovuosittain eriteltynä löytyy täältä.

Kalastusalueen kokous 21.3.2017 Tampere

Kokouksen pöytäkirja.

Omistajakorvausten 2016 päivitetty jakotaulukko (1.6.2017); Pirkkalan kalastusalueen osuus 38 871 €.

Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalastusaluekohtainen jakopäätös korvauksista Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan vesialueen omistajille koskien yleiskalastusoikeuksien hyödyntämistä ja kalastusopastoimintaa vuonna 2016.

Pirkkalan kalastusalueen kokous pidettiin Tampereella tiistaina 21.3.2017. Kokouspaikkana Viinikankatu 53, 2. kerros. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen 8 §:n mukaiset asiat ja päätettiin omistakorvausten ja viehemaksuvarojen jaosta kalavesien omistajille. Kokouksessa oli käsittelyssä myös yhtenäisluvan hinta ja kalatalouden yhteistyöryhmien ehdotus tuleviksi kalatalousalueiksi.

Kokouksen alussa kuultiin esitelmä: "Pyhäjärven säännöstelyluvan muuttaminen", jonka piti johtava vesistöasiantuntija Diar Isid, Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Pyhäjärvelle myös 3 vrk Kalapassilupa

Pyhäjärvelle on saatavissa kaudesta 2017 alkaen myös 3 vrk viehelupa yhtenäislupa-alueelle. Lupia voi ostaa Kalapassin verkkokaupasta.
 

Kalastusalueen jäsenkirje 23.12.2016 Luettavissa täältä.  
 

Kalamarkkinoiden kalakilpailun tulokset

Pirkkalan kalastusalue järjesti Tampereen kalamarkkinoilla kalakilpailun, jossa piti tunnistaa kalalaji ja arvata sen paino ja ikä. Kilpailuun osallistui yli 300 henkilöä, ja useita melko oikeaan osuneita vastauksia annettiin.

Oikeat vastaukset:

1. Kalalaji muikku.

Iso osa vastaajista veikkasi kalalajiksi siikaa. Useat kisaan osallistuneista arvelivat kilpailukalan olevan joku muu laji. Monissa vastauksissa oli kannatettu salakkaa, säynävää, silakkaa, harjusta, toutainta tai kuoretta. Myös nieriä, järvilohi, nelma, silli, haili ja särki saivat ääniä kaikkiaan parinkymmenen eri kalalajin joukossa. Tietoja kalalajien tunnistuksen osalta voi käydä täydentämässä esim. osoitteessa http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/.

Muikku on lohikala. Lohikalat tunnistaa rasvaevästä, joka sijaitsee kalan selkäpuolella jonkin matkaa pyrstöstä selkäevään päin. Selvin tuntomerkki, josta muikun erottaa siiasta on alaleuka, joka on muikulla yläleukaa pitempi. Siialla yläleuka on pitempi kuin alaleuka ja peledsiialla ylä- ja alaleuka ovat yhtä pitkiä.

2. Paino 107 g.

Moni vastaajista osui painoveikkauksessaan hyvin lähelle, pari vastaajaa pääsi gramman päähän. Monilla painoarvio heitti sitten enemmänkin.

Verkkopyynnissä saalismuikun koko vaihtelee käytetyn verkon harvuuden mukaan. Kun muikkukanta on vahva, muikut kasvavat hitaasti, ja niitä kalastetaan tyypillisesti solmuväliltään 13‒15 millisillä verkoilla ‒ eräillä järvillä solmuväli täytyy olla tätäkin tiheämpi, jotta saalista kertyy. Millin ero kalastajan verkon solmuvälissä voi ratkaista, saadanko saalista käytännössä lainkaan. Kun muikkukanta on vahva, saalismuikulla on pituutta jonkin matkaa toistakymmentä senttiä ja niitä menee kiloon useita kymmeniä kappaleita.

Kun muikkuja on järvessä vähemmän, niiden kasvu on nopeaa ja muikkuyksilöt kasvavat isoiksi. Tällöin verkkopyynnissä käytetään 17‒22 millisiä verkkoja, joskus jopa 25‒27 millisiä. Jos muikkukanta on harva, saalismuikut voivat painaa yli 100 grammaa, kuten tämän kisan nopeakasvuinen yksilö, jolla oli pituutta 23,5 cm. 2000-luvun Suomen suurin muikku painoi 550 grammaa ja se pyydettiin Inarijärvestä.

3. Ikä 3 vuotta 5 kuukautta.

Kalan ikä voidaan selvittää  suomuista, joihin muodostuu vuosirenkaita kuten puuhun. Muikku on keskimäärin melko lyhytikäinen kala ja tyypillisesti muikut, joita kalastetaan kesällä ja syksyllä verkoilla, ovat toisella, kolmannella tai neljännellä kasvukaudellaan. Kesänvanhaa hottamuikkua pyydetään paikoin nuotalla jo sen ensimmäisenä elinvuotena. Eräät muikkuyksilöt elävät kuitenkin vanhemmiksi, yli 5-vuotiaiksi ja hyvin harvat yksilöt voivat saavuttaa jopa yli 10-vuoden iän.

Kilpailukala kalastettiin Tampereen Pyhäjärven pohjoisosasta kalamarkkinaviikolla 27.9.2016. Muikunpoikaset kuoriutuvat keväällä jäiden lähdön aikaan, joka Pyhäjärvellä on nykyään käsillä yleensä jo ennen vappua. Kyseinen muikku on kuoriutunut keväällä 2013, jolloin Pyhäjärvellä jäiden lähtö oli huhtikuun lopussa.

Kilpailun voitti Paula Tyrkkö, jonka vastaus ‒ muikku, 110 g, 3,5 vuotta ‒ osui kokonaisuudessaan lähimmäksi oikeaa.

Onnittelut Paulalle, joka saa palkinnoksi Pirkkalan kalastusalueen ja Nippon Verkon lahjoittaman 100 euron lahjakortin Nippon Verkkoon!

Kiitoksia kaikille kilpailuvastauksia jättäneille. Kukapa tietää, vaikka tapaisimme vielä jossain vaiheessa kalamarkkinoilla uuden kalakilpailun merkeissä.

Pirkkalan kalastusalue Tampereen kalamarkkinoilla 30.9.-2.10.2016.

Kalastusalueen edustajat kertovat neuvontaosastolla (Laukontorin ylälaidalla kellon läheisyydessä) Pyhäjärven ja  muiden alueen kalastuskohteiden kalastuksesta, kalakannoista ja istutuksista sekä menossa olevista seurantahankkeista.

Tule kysymään alueella tarvittavista kalastusluvista, kalastuksenvalvonnasta ja kalastusalueen toiminnasta.  Osastolla esillä Pyhäjärven rauhoituspiirit ja kalakilpailu: tunnista kalalaji, arvaa sen paino ja ikä. Palkintona 100 € lahjakortti Nippon Verkkoon. Kilpailun tulokset julkistetaan näillä sivuilla.

Tule juttelemaan kalastuksesta ja osallistu kisaan!

Rasvaeväleikatun järvitaimenen alamitta 40 cm Pyhäjärven pohjoisosassa ja Tammerkoskessa 15.3.2016-31.12.2020

Pohjois-Savon ELY-keskus on myöntänyt (15.3.2016) kalastuslain 57 §:n mukaisen poikkeusluvan, jonka mukaan Pyhäjärven pohjoisosassa ja Tammerkoskessa  on voimassa uudesta kalastuasetuksesta poiketen 40 cm alamitta istutetuilla, rasvaeväleikatuilla järvitaimenilla. Päätös koskee vesialuetta, joka rajoittuu lännessä Pyhäjärven Rajasalmen siltaan ja idässä Tammerkosken ylimpään voimalaitospatoon (kartta). Lupa on voimassa vuoden 2020 loppuun saakka.

Kaupunkimaiseen ympäristöön sijoittuva vesialue on poikkeuksellisen tehokkaasti hoidettu. Kalaistutukset perustuvat vesi- ja ympäristöluvissa määrättyihin kalatalousmaksuihin sekä alueelta kertyviin lupatuloihin. Pääasiallisia hoitolajeja ovat kalastuskokoon viljelylaitoksilla kasvatetut taimenet sekä kirjolohet. Molemmat lajit pyydetään melko nopeasti istutusten jälkeen. Taimenilla ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia lisääntymiseen ja merkittävään lisäkasvuun. Alennettu alamitta mahdollistaa järvitaimenen käytön hoitolajina jatkossakin. Pyhäjärvi ja Tammerkoski tarjoavat lähialueen runsaille harrastajajoukoille varsin saalisvarman alueen ja mahdollisuuden kalastaa taimenta aivan kaupungin ydinkeskustan tuntumassa.

Huom! Kuten muissakin Pirkanmaan vesissä, rasvaevällinen taimen on kokonaan rauhoitettu Pyhäjärvellä ja Tammerkoskella.
 

Kalastusalueen kokous 22.3.2016

Pidettiin Tampereella osoitteessa Viinikankatu 53. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat mukaan lukien vuoden 2015 kalastuksenhoitomaksuvarojen ja vuoden 2014 viehekalastusmaksuvarojen jako vesialueen omistajille.

Kokousesitelmän piti suunnittelija Päivi Pyyvaara Pirkanmaan Kalatalouskeskuksesta aiheesta "Osakaskuntien yhdistäminen".
 

Hahkalanvuolteen rauhoituspiiri laajeni ajallisesti ja alueellisesti 1.1.2016

Luodonsaaren ja Hahkalanvuolteen rauhoituspiirit jatkavat toimintaansa vuosina 2016-2020 uusin kalastusmääräyksin ja Hahkalanvuolteen osalta laajentuneella alueella ja rauhoitusajalla. Aiheesta lisää.
 

Uusi kalastuslaki ja -asetus voimaan
- valtion kalastonhoitomaksu perusmaksuna

Uusi kalastuslaki ja -asetus astuivat voimaan 2016. Uusi laki mm. muuttaa lupajärjestelmää niin, että läänikohtaiset viehekortit poistuvat. Kalastonhoitomaksu on jatkossa perusmaksu, joka tulee olla lunastettuna 18−64 -vuotiailla, muuta kuin ongintaa, pilkintää ja silakan litkausta harjoittavilla kalastajilla. Kalastonhoitomaksu oikeuttaa kalastukseen yhdellä vavalla koko maassa (Ahvenanmaata lukuun ottamatta). Kalastonhoitomaksun lisäksi koskikohteissa ja muissa erikoiskalastuspaikoissa tarvitaan kuitenkin edelleen omat luvat, kuten tähänkin saakka. Kalastonhoitomaksun voi lunastaa mm. Metsähallituksen Eräluvat-verkkokaupasta.

Lisätietoja uusista säädöksistä mm. osoitteista mmm.fi/kalastuslaki ja mmm.fi/kalat/lainsaadanto.
 

Kuhatutkimus menossa Pyhäjärvellä

Pirkkalan kalastusalue osallistuu yhdessä useiden  kalastusalueiden kanssa hankkeeseen, jossa kuhan lisääntymisikää ja -kokoa selvitetään Pirkanmaan isoilla järvillä. Hankkeen tavoitteena on selvittää järvi- ja selkäkohtaisesti kuhakannan tilannetta ja tuottaa aluekohtaista tietoa kalastuksen järjestämiseksi. Pyhäjärvellä kuhanäytteitä kerätään kahtena talvena Sorvanselältä ja Pyhäjärven pohjoisosasta Tampereen lähivesiltä. Hanke toteutetaan yhdessä Pirkanmaan Kalatalouskeskuksen ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen kanssa ja sitä rahoittaa kalastusalueen lisäksi ELY-keskus. Hankkeen ensimmäinen osio, eli talven 2014-2015 aikana suoritettu kuhanäytteiden keruu ja niiden käsittely on tehty. Talvikauden 2015-2016 aikana ja kerätään ja sen jälkeen käsitellään uusi aineisto. Hankkeen tulokset kootaan yhteen ja koostetaan loppuraportti.
 

Pyhäjärven Kalapassi-lupa-alue laajeni

Pyhäjärven viehekalastuksen yhteisnäislupa-alue on laajentunut Villilänselän alueella Pirkkalan edustalla. Kalapassi-luvan piirissä ovat nyt myös Pirkkalan kalastusseuran alueet ja Pirkkalan yhteislupa-alueen (Pirkkalan kunta ja Naistenmatkan ok ym.) vedet viehekalastuksen osalta. Laajentunut lupa-alue on päivitettu Kalapassin verkkokauppaan ja Kuhamaan sivulle.
 

Kalastusalueen kokous 2015

Pirkkalan kalastusalueen kokous pidettiin 31.3.2015 Tampereella kalatalouskeskuksen kokoustiloissa, Viinikankatu 53. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat, päätettiin omistajakorvausten ja viehekorttivarojen jaosta vesialueiden omistajille, hyväksyttiin kalastusalueelle uusi ohjesääntö ja päätettiin perustaa rauhoituspiirit Nokian Luodonsaaren ympäristöön ja Lempäälän Hahkalanvuolteelle vuosille 2015–2024.
 

-------------------------------------