AJANKOHTAISTA päiv.
17.1.2023
Kalastusseminaari 2023 Nokialla
Pirkkalan kalatalousalue järjesti Nokian kirjastotalo Virrassa (Hiomo-Sali, Härkitie 6, 37100 Nokia) 16.1.2023 klo 17-20 kaikille avoimen kalastusseminaarin.
Seminaarin ohjelma
Esitelmät:
Tilaisuuden avaus, puheenjohtaja Markku Rekola, Pirkkalan kalatalousalue.
Pyhäjärven säännöstely ja sen kehittäminen, vesitalousasiantuntija Niko Nurhonen, Pirkanmaan ELY-keskus.
Kalastuksenvalvonta ja rikkomustapaukset, ylikonstaapeli Raine Murtokanta, Pirkanmaan poliisilaitos.
Pyhäjärven kalastus, kalansaaliit ja kalojen kasvu, kalastotutkija Ari Westermark, KVVY.
Pirkkalan kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2022-2031, kuhatutkimusten ja rapuseurannan tuloksia, toiminnanjohtaja Ismo Kolari, Pirkkalan kalatalousalue.
Pirkkalan kalatalousalueen mahdollisuudet kalastusmatkailussa, kalastusopas Jan Peter Holm, JPH Fishing & Outdoor.
Pyhäjärvi kaupallisen kalastajan pyyntialueena, kalastaja Pekka Rintamaa.
Löytyykö Pyhäjärvestä isoja kaloja? Jos löytyy niin, miten ne saadaan nappaamaan? Särkeä Pyhäjärvestä ihmisravinnoksi. Urheilukalastaja Henri Petro.
Omakala-sovellus ja saaliin ilmoitusvelvollisuus, toiminnanjohtaja Ismo Kolari, Pirkkalan kalatalousalue.

Pirkkalan kalatalousalueen yleiskokous Nokialla Kerholassa 19.4.2022.
Kokouksen pöytäkirja
Esitelmä virtavesitoimista, limnologi Heikki Holsti, KVVY.
Kokouskutsu ja asialista.
Pirkkalan kalatalousalueen yleiskokous, Nokia, kirjasto- ja kulttuuritalo Virta, Hiomo-sali 8.12.2021
Kokouksen pöytäkirja
Käyttö- ja hoitosuunitelman esittely, toiminnanjohtaja Ismo Kolari.
Kokouskutsu ja asialista.
Kalatalousalueen yleiskokouksen vahvistama käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2022-2031.
Vuoden 2020 maksetut omistajakorvaukset.
Uusi vesienhoitoverkosto käynnistyy eteläisellä Pirkanmaalla
Pirkanmaan ELY-keskus on käynnistämässä uuden vesienhoitoverkoston toimintaa eteläisellä Pirkanmaalla. Ensimmäinen kokous on 9. marraskuuta.
Tule mukaan ideoimaan verkoston toimintaa ja vaikuttamaan sen sisältöön! Vesienhoitoverkoston ensimmäisen tapaaminen järjestetään etäyhteydellä tiistaina 9. marraskuuta klo 17–19.30.
Tiedote aiheesta ja ilmoittautuminen.
Pyhäjärven kalataloudelliset velvoitarkkailut
KVVY:n laatimat uusimmat tarkkailuraportit Pyhäjärven pohjoisosan ja Saviselän alueelta sekä Vanajaveden reitin alaosasta (Vanajaveden ja Sorvanselän välinen alue) ovat valmistuneet.
Tuloksia hyödynnetään mm. kalatalousalueen valmisteilla olevassa käyttö- ja hoitosuunnitelmassa. Raporttien mukaan kalastus on vähentynyt Tampereen ja Lempäälän välisellä vesialueella.
Varsinkin Luodonsaaren pohjoispuolisella alueella kuhakanta on vahvistunut ja kirjanpitokalastuksen yksikkösaaliissa on saavutettu tarkkailuhistorian ylivertainen ennätystaso Saviselän alueella. Myös Luodonsaaren ja Lempäälän välisellä alueella kuhakanta on vankka.
Pyhäjärven tarkkailuraportti 2019
Vanajaveden reitin alaosan tarkkailuraportti 2019
Vanajaveden reitin alaosan tarkkailuraportti 2017-2018
Pirkkalan kalatalousalueen yleiskokous 15.10.2020 Vesilahden Hukianhovissa
Kokouksen pöytäkirja
Kokousesitelmä: Hyytelösammaleläin, vesienhoidon asiantuntija Salla Taskinen, Pirkanmaan ELY-keskus.
Juttuja Hyytelösammaleläimestä:
MTV Kymmenen uutiset (Kohdasta 14.40 eteenpäin)
YLEn uutiset
Pirkkalan kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2021-2030, toiminnanjohtaja Ismo Kolari.
Kokouksen tarkastettu pöytäkirja liitteineen on nähtävänä kalatalousalueen ilmoitustaululla Pirkanmaan Kalatalouskeskus ry:n tiloissa Viinikankatu 55, 33800 TAMPERE 20.10.–4.11.20120 arkisin klo 9–15. Lisäksi pöytäkirja on nähtävänä kalatalousalueen nettisivuilla vähintään samana ajanjaksona.
Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen mukaiset kalatalousalueen yleiskokoukselle kuuluvat asiat ja päätettiin palkkioista. Pyhäjärven viehekalastuksen yhtenäislupien hinnat pysyvät vuonna 2021 vuoden 2020 tasolla.
Kokouksessa esiteltiin valmisteilla olevaa käyttö- ja hoitosuunnitelma ja siihen liittyen mm. Pyhäjärven kalastuskieltoalueita vuosille 2021-2030.
Kokous teki esityksen vuosien 2018 ja 2019 omistajakorvausten jaosta kalatalousalueella.
Korvausvarat jaetaan siten, että kalatalousalueen kaikilla vesialueilla viehekalastuksen rasituskerroin on sama lukuun ottamatta alueita, joilla yleiskalastusoikeudella tapahtuva viehekalastus on ympärivuotisesti kielletty.
Kalatalousalue tilittää vuoden 2018 korvaukset vesialueiden omistajille vuoden 2020 aikana sen jälkeen, kun ELY-keskuksen jakoesitystä koskeva päätös on saanut lainvoiman. Vuoden 2019 omistajakorvaukset tilitetään vuoden 2020 aikana.
Lopulliset jakotaulukot laitetaan nähtäville kalatalousalueen sivuille, kun ne valmistuvat.
Kyseiset jakotaulukot avautuvat seuraavista linkeistä (taulukoissa ne kiinteistöt ja omistajat, joiden yhteystiedot tiedossa ja maksu suoritettu (korvaus/omistaja vähintään 50 €):
Vuoden 2018 maksetut omistajakorvaukset ja
vuoden 2019 maksetut omistajakorvaukset
Pyhäjärven säännöstelyilta 7.10.2019
ELY-keskus järjestää kaikille avoimen
yleisötilaisuuden Pirkkalassa Nuolialan koululla 7.10. klo 16.00 alkaen.
Ohessa ELY-keskuksen sivuilta löytyvä tiedote
http://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/pyhajarven-saannostelyillassa-keskustellaan-saannostelyn-vaikutuksista-pirkanmaa-
jaettavaksi postituslistoilla,
nettisivuilla, Facebook-sivuilla ja muissa kanavissa. Tervetuloa mukaan!
Pyhäjärven säännöstely sekä vireillä oleva säännöstelyluvan muutos ovat esillä
avoimessa yleisötilaisuudessa 7. lokakuuta.
Pirkanmaan ELY-keskus järjestää yleisötilaisuuden, jossa käsitellään
Pyhäjärven säännöstelyä ja vedenkorkeuksia. Tilaisuus pidetään Pirkkalassa
Nuolialan koululla (Kouluportinkuja 5) maanantaina 7.10. klo 16.00 alkaen.
Pirkkalan kunta tarjoaa kahvit klo 15.30 alkaen. Tilaisuuteen ei ole
ennakkoilmoittautumisia.
Tilaisuudessa keskitytään Pyhäjärven säännöstelyyn, sen hyötyihin ja
haittoihin sekä vireillä olevaan säännöstelyluvan muutokseen (ymparisto.fi).
Lisäksi kerrotaan Pyhäjärven vesien tilasta ja rantakasvillisuuden runsauden
muutoksista.
- ELY-keskukseen tulee aika ajoin kyselyä Pyhäjärven säännöstelystä, joka on
merkittävässä roolissa Kokemäenjoen tulvasuojelussa sekä vesivoiman
tuotannossa. Tästä syystä tilaisuudessa on ajatuksena käydä läpi säännöstelyn
perimmäinen tarkoitus sekä keskustella säännöstelyn vaikutuksista järven
käyttäjille, toteaa johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid Pirkanmaan
ELY-keskuksesta.
Kalatalousalueen hallitus
kokoontui 15.1.2019
Pirkkalan kalatalousalueen uusi hallitus piti
ensimmäisen kokouksensa Nokialla 15.4.2019. Hallitus valitsi kalatalousalueen
toiminnanjohtajaksi Ismo Kolarin, joka toimi aiemmin kalastusalueen
isännöitsijänä. Hallituksen kokoonpano löytyy kohdassa organisaatio.
Kalatalousalueen vuoden 2019 ohjelmassa on mm. uuden organisaation toiminnan
käynnistäminen, kalastuslupien myynnin, kalastuksenvalvonnan ja
rauhoituspiirien hoidon jatkaminen Pyhäjärven yhtenäislupa-alueella ja uusien
hankkeiden käynnistäminen. Niistä merkittävimpänä on uuden käyttö- ja
hoitosuunnitelman laadintatyön aloitus. Lakisääteisessä käyttö- ja
hoitosuunnitelmassa vedetään suuntaviivat alueen monipuolisille ja kestävälle
kalavesien käytölle tuleville vuosille.
Kalastusalueen kokous
19.3.2019 klo 17 Toivon Talo, Kranaatinmäentie 94, Pirkkala
Pöytäkirja
Kokousesitelmä: kuha- ja
täplärapuselvitys
Kokouskutsu
Asialista
Pirkkalan kalastusalueen kokous päätti purkaa
kalastusalueen ja lahjoittaa kalastusalueen omaisuuden uudelle Pirkkalan
kalatalousalueelle. Kokous päätti myös vuoden 2020 yhtenäislupien hinnoista,
jotka pysyvät nykyisellä tasolla. Kalastusalueen loppuajan toiminnasta
laaditaan loppuselvitys.
Kalatalousalueen kokous
31.1.2019 Lempäälässä
Pöytäkirja
Pirkkalan kalatalousalueen ensimmäinen kokous
pidetään 31.1.2019 Lempäälän Ehtookodissa, Katepalintie 9, Lempäälä. Kokous
alkaa valtakirjojen tarkastuksella kello 17.00 ja varsinainen kokous alkaa
valtakirjojen tarkastuksen jälkeen.
ELY-keskus kutsuu koolle kalatalousalueen ensimmäisen yleiskokouksen.
Kokouskutsut ja muu materiaali tulevat nähtäville ELY-keskuksen verkkosivuilla
osoitteessa: http://www.ely-keskus.fi (banneri vasemmalla).
Kokouskutsuja julkaistaan ELYn nettisivuilla 2.1.2019 alkaen, aina vähintään
14 vuorokautta ennen kyseisen kalatalousalueen kokousta.
Tieto kalatalousalueiden kokouskutsujen
julkaisemisesta ilmoitetaan yleistiedoksiantona virallisessa lehdessä
21.12.2018 ja 4.1.2019 (www.virallinenlehti.fi), ELY-keskuksen verkkosivulla
(http://www.ely-keskus.fi/web/ely/kuulutukset) ja kalatalouspalveluja
tarjoavien toimipisteiden ilmoitustauluilla sekä yleisesti ilmestyvissä
sanomalehdissä.
Kokous alkaa kalatalousalueen jäsenten
asiakirjojen tarkistuksella. Kokoukseen osallistuvan tulee varautua
osoittamaan henkilöllisyytensä sekä valtuus kalatalousalueen jäseneksi.
Jotta vesialueen omistajan, osakaskunnan tai
vesialueiden omistajien yhteenliittymän edustajan osallistumisoikeus ja
äänioikeus yleiskokouksessa voidaan todeta, on osallistujan pystyttävä
osoittamaan, mitä kiinteistörekisteriyksikköä tai -yksikköjä
(kiinteistörekisterinumerot) hän edustaa, ja että hänellä on laillinen oikeus
edustaa näitä yksikköjä.
Lisäksi kokoukseen osallistuvalla kalastusalan
järjestön ja alueellisten luonto- ja ympäristöjärjestöjen edustajalla tulee
olla mukanaan valtakirja tai vastaava dokumentti osoittamaan
osallistumisoikeutta kokoukseen.
Kala- ja rapuselvityksiä Pirkkalan kalastusalueella
2017-2018
Pirkanmaan
kuhajärvien kalastusselvitys
(2018)
Tampereen_Pyhäjärven_täplärapuselvitys_vuonna_2018
Täplärapuselvitys
Tampereen Pyhäjärvellä
‒ Mikä aiheutti kannan romahtamisen, ja mikä estää siitä toipumisen?
(2017)
Kuhan elohopeapitoisuudet maltillisia
Pyhäjärvellä
Tampereen ja Lempäälän
välinen Pyhäjärvi on maamme parhaita kuha-aittoja, joka on erityisen tunnettu
isoista kuhistaan. Alueelta kalastettujen kuhien elohopeatutkimuksen mukaan
esteitä normaalille kalankäytölle ei ole. Raja-arvoa ei ylitetty ja
Sorvanselällä pitoisuudet olivat alhaisia.
Pirkkalan kalastusalueen toimeksi antamana
KVVY Tutkimus Oy suoritti laboratoriomääritykset kahdelta Pyhäjärven
osa-alueelta, järven pohjoisosasta Tampereen kaupungin lähialueelta sekä
järven keskiosan Sorvanselältä talvella 2018 pyydystetyistä kuhista,
kymmeneltä kuhalta/alue.
Pyhäjärven Tampereen päässä kuhien keskimääräinen elohopeapitoisuus oli 0,28
mg/kg (vaihteluväli 0,099‒0,49 mg/kg) kalan tuorepainoa kohti. Alle kiloisilla
kuhilla elohopeaa (0,21 mg/kg) oli alle puolet 1,5‒2,5 kilon kuhien
pitoisuudesta (0,47 mg/kg).
Sorvanselällä kuhien elohopeapitoisuus oli keskimäärin 0,065 mg/kg eli alle
neljäsosa Pyhäjärven pohjoisosan keskipitoisuudesta. Sorvanselällä pitoisuudet
olivatkin pieniä myös kookkaimmilla kuhilla. Suurin pitoisuus, 0,11 mg/kg,
todettiin isoimmalla, 1,82-kiloisella näytekuhalla.
Vaikka elohopeapitoisuudet yleisesti kasvoivat kalan koon ja osittain myös
kalan iän noustessa, yksilökohtainen vaihtelu oli huomattavaa. Samanikäisillä
kuhilla elohopeaa saattoi olla lihaksessa enemmän joko nopea- tai
hidaskasvuisemmalla kalalla yksilöstä riippuen.
Suomen järvissä kalojen elohopeapitoisuuksia on seurattu perinteisesti
etupäässä hauesta ja ahvenesta. Kuha on Pyhäjärvellä ja monissa muissa
Pirkanmaan vesissä kuitenkin selkeästi merkittävin saalislaji, jota monet
kalastajat käyttävät eri lajeista eniten ravinnokseen. EU:n asetuksen mukaan
elintarvikkeena käytettävän kalan elohopeapitoisuus ei saa ylittää 0,5
milligrammaa kilossa. Eräillä petokaloilla ‒ kuten hauella ‒ pitoisuusraja on
poikkeuksellisesti korkeampi; 1,0 mg/kg kalan tuorepainoa kohti.
Elohopeaa päätyy vesistöihin enimmäkseen humukseen sitoutuneena. Erityisesti
soiden käsittely lisää elohopeakuormitusta. Pyhäjärven erikoisluonne selittää
elohopeapitoisuuseroja järven eri osa-alueiden välillä. Sorvanselkä saa
vetensä vähähumuksisilta Längelmäveden ja Vanajaveden reiteiltä. Pyhäjärven
pohjoisosaan vedet virtaavat Tammerkosken kautta humuspitoisemmalta Näsijärven
reitiltä.
Kuhien käytölle elohopea ei tutkimuksen perusteella muodosta ongelmaa.
Kookkaimpia, monikiloisia kuhayksilöitä kannattaa käyttää kuitenkin ravinnoksi
kohtuudella ja harkiten Pyhäjärven pohjoisosassa.
Pyhäjärven kuha on terveellinen, kevyt ja maistuva lähikala, josta voi loihtia
monipuolisesti herkkuaterioita. Ravitsemussuositusten mukaan kalaa kannattaa
nauttia eri kalalajeja vaihdellen 2–3 kertaa viikossa. Kala on hyvä
proteiinin, monityydyttymättömien rasvojen ja D-vitamiinin lähde. Moni
suomalainen syö suosituksiin nähden liian vähän kalaa.
Kalastusalueen toimiston uusi osoite:
Viinikankatu 55, 33800 Tampere.
Kalastusalueen kokous
27.3.2018 Tampere
Kokouksen pöytäkirja.
Pyhäjärven
kalastoseurannat, Ari Westermark, KVVY.
Kalastusalueiden
toiminnan päättäminen, Hannu Salo, ELY-keskus.
Omistajakorvaukset
2017, päivitetty jakotaulukko
Pyhäjärven luvat 2018 myynnissä
Pyhäjärven viehekalastuksen yhtenäislupa-alueen luvat ostettavissa
Kalapassin verkkokaupasta
(vuosilupa 2018; 51,50 €). Lupa-alue on laajentunut Sorvanselän
alueella.
Muista myös
valtion kalastonhoitomaksu.
Uusi esite "Kalaan jättikuhien vesille" ja nettisivut englanti,
venäjä, arabia
Pirkkalan kalastusalue on julkaissut esitteen, jossa kerrotaan alueen
kalastuksesta ja kalastuskohteista. Suomeksi ja englanniksi julkaistua
esitettä on saatavilla kalastusalueen toimistolta. A5-kokoon taittuvaa
esitettä laitetaan jakeluun keväällä 2018 alueen liikkeisiin ja sitä jaetaan
Kalamarkkinoilla ym. tapahtumissa. Esitteen pohjalta on koostettu nettisivut
kolmella kielellä; linkit pääsivulta.
Kalamarkkinoiden
kuhakilpailun tulokset
Pirkkalan kalastusalue järjesti jälleen Tampereen kalamarkkinoilla kalakilpailun.
Tällä kertaa kisassa kysyttiin Pyhäjärven kuhan painoa ja ikää. Kilpailuun
osallistui yli 350 henkilöä.

Kilpailukuha oli kalastettu Pyhäjärven Sorvanselän-Huhtaanselän alueelta.
Oikeat vastaukset:
1. Kuhan paino
1 674 grammaa
Moni vastaaja arvioi kuhan kokoluokan melko
hyvin, ja useita vastauksia oli 100 gramman sisällä oikeasta vastuksesta.
Kolme vastaajaa osui painoveikkauksessaan vain muutaman gramman päähän.
Monilla painoarvio heitti sitten enemmänkin.
Jotkut arvioivat kuhan painon kilon pintaan tai sen alle, osa veikkasi sen
painavan yli 4 tai 5 kiloa.
2. Kuhan ikä
6 vuotta 4 kuukautta.
Kuhan ikä määritettiin suomusta (kuva alla).
Kuha oli pyyntihetkellä 6+ -ikäinen eli seitsemännellä kasvukaudellaan.
Lämpiminä keväinä kuhan kutu on matalissa
järvissä - jollaisiin keskisyvyydeltään 5,5 m syvä Pyhäjärvi voidaan lukea
(vertaa Näsijärvi; keskisyvyys 13,7 m) - täydessä vauhdissa jo ennen toukokuun
puoliväliä. Käytännössä kutu on kokonaan ohi toukokuun loppuun mennessä.
Viileinä keväinä kutu viivästyy ja jatkuu kesäkuun puolelle.
Iänmäärityksen mukaan kilpailukuha oli syntynyt
vuonna 2011. Kevät 2011 oli lämpötiloiltaan keskimääräinen, joten kuhan kutu
on tapahtunut Pyhäjärven keski- ja eteläosissa suurin piirtein
normaalirytmissä toukokuun loppupuolella tai viimeistään touko-kesäkuun
vaihteessa. Kuhanpoikaset kuoriutuvat muutamassa päivässä kudun jälkeen, jos
vesi on lämmintä. Kesäkuun 2011 alku oli hyvin lämmin. Esimerkiksi
Längelmävedellä, joka on Pyhäjärveä syvempi vesistö, veden lämpötila nousi 6.
kesäkuuta 2011 yli 16 asteen ja 11. kesäkuuta jo yli 21 asteen. Vuosiluokan
2011 kuhanpoikaset ovat siis kuoriutuneet Pyhäjärvellä toukokuun loppupuolella
tai heti kesäkuun alussa. Syksyn 2017 kalamarkkinoiden aikoihin kyseinen kuha
oli näin ollen noin 6 v ja 4 kk vanha.

Kilpailukuhan suomu. Vuosirenkaat on merkitty punaisilla pisteillä. Huomioi
kasvun hidastuminen neljännestä kasvukaudesta alkaen. Viimeinen seitsemäs
kasvukausi oli vielä kesken pyyntihetkellä 29.9.2017.
Sorvanselän kuha oli kasvanut alkuun hyvää
vauhtia; ensimmäiset 3 vuotta karkeasti noin 10 senttiä vuodessa. Takautuvan
kasvunmäärityksen perusteella kuhan pituuskasvu alkoi hidastua neljännestä
kasvukaudesta alkaen. Neljävuotiaana tämän koiraskuhan pituus oli ollut noin
38 cm. Kalastusasetuksen mukaisen alamitan 42 cm kuhayksilö oli saavuttanut
viidennen kasvukautensa puolivälin jälkeen. Kuusivuotiaana kuhalla oli mittaa
noin 50 cm.
Kilpailukuhan kasvuvauhti on melko tyypillinen
Sorvanselän kuhille. Kuhan kasvussa on isoja yksilökohtaisia eroja saman
vuosiluokan sisällä. Kasvukauden lämpötila ja ravintotilanne vaikuttavat
kuhien kasvuvauhtiin. Alla olevasta kasvukäyrästä näkyy, että viileät
kasvukaudet 2015-2017 eivät ole olleet erityisen suotuisia kuhan kasvulle.
Erityisesti kesät 2015 ja 2017 olivat selvästi tavanomaista viileämpiä
Pirkanmaan alueella.
Sorvanselällä on ollut kalastajien havaintojen
mukaan runsaasti kuoretta parin viime vuoden aikana. Hyvän
ravintotilanteen ansiosta kuha on kasvanut ja lihonut melko hyvällä vauhdilla
myös viileämpinä kasvukausina. Sorvanselältä pyydystettyjen eri kokoisten
kuhien pituus-painotietojen perusteella tämän kilpailukuhan paino on
lisääntynyt viimeisenä kesken jääneenä kasvukautena arviolta reilut puoli
kiloa. Lisätietoa Pyhäjärven Sorvanselän ja muiden Pirkanmaan vesistöjen
kuhien kasvusta
Kuhaseminaarin sivulta.

Kilpailukuhan pituus eri ikäisenä kasvunmäärityksen perusteella. Neljännen
kasvukauden jälkeen kilpailukuhan pituuskasvu on ollut 5-6 cm vuodessa. Painoa
kuhalle tulee kuitenkin tässä vaiheessa vielä huomattavasti lisää. Viimeinen
kasvukausi oli vielä kesken syysykuun 2017 lopussa.
Suurin osa vastaajista arveli kuhan nuoremmaksi
kuin se oli. Moni veikkasi kuhan iäksi 2-4 vuotta. Toisaalta osa vastaajista
arveli kuhan olevan 10 vuotta vanha tai vanhempi. Eräissä hidaskasvuisemmissa
kannoissa vastaavan kokoinen kuhayksilö voi helposti ollakin yli 10-vuotias.
Sorvanselällä kuhan kasvunopeus on kuitenkin keskimäärin selvästi parempaa.
Yhtään täysin oikeaa vastausta ei tullut.
Lähimmäksi oikeaa osui vastauksessaan Timo Havimo. Onnittelut Timolle,
joka palkitaan Pirkkalan kalastusalueen ja Nippon Verkon lahjoittamalla 100 €
lahjakortilla Nippon Verkkoon. Ilmoitamme voittajalle henkilökohtaisesti.
Kiitoksia kaikille kilpailuvastauksia
jättäneille!
Pirkkalan kalastusalue syksyn Tampereen kalamarkkinoilla 29.9.-1.10.2017.
Kalastusalueen edustajat ovat jälleen kertomassa
neuvontaosastolla (Laukontorin ylälaidalla kellon läheisyydessä) Pyhäjärven ja muiden lähialueen kalastuskohteiden kalastuksesta, kala-
ja rapukannoista ja niihin liittyvistä seurantahankkeista.
Tule kysymään alueella
tarvittavista kalastusluvista, kalastuksenvalvonnasta ja kalastusalueen toiminnasta. Osastolla
jakelussa uusi Pirkkalan kalastusalueen esite (FI-EN). Esillä myös Pyhäjärven rauhoituspiirit ja
kuhakilpailu. Akvaariossa Pyhäjärven täplärapuja. Palkintona
100 €
lahjakortti Nippon Verkkoon. Kilpailun tulokset julkistetaan näillä
sivuilla.
Tule juttelemaan kalastuksesta ja osallistu kisaan!
Uusi osakaskuntakartta on julkaistu
Kartta löytyy Osakaskunnat-sivulta. Klikkaamaalla pääkartalta haluttua vesialuetta pääset eteenpäin aluekarttoihin ja niiden omistaja- ja luvanmyyntitietoihin.
Kuhan lisääntymisiän ja -koon selvittämishanke
Pirkkalan kalastusalueelta oli mukana Pirkanmaan
järvien kuhatutkimuksessa kaksi kohdetta Pyhäjärvellä; Pyhäjärven pohjoisosa
ja Sorvanselkä. Kuhatutkimuksen tuloksista selviää, että kuhan
lisääntymisiässä ja -koossa sekä kasvunopeudessa on merkittäviä eroja
Pirkanmaan järvien välillä. Myös Pyhäjärven selkäalueiden kuhatilanne
poikkeaa toisistaan huomattavasti. Koko hankkeen tulokset on julkaistu
loppuraportissa ja niitä
esiteltiin myös Tampereen Kuhaseminaarissa 18.5.2017. Raportti ja
seminaariesitelmät löytyvät
Kuhaseminaarin sivulta. Tarkentavia Pyhäjärven sukukypsyystietoja
aineistovuosittain eriteltynä löytyy
täältä.
Kalastusalueen kokous
21.3.2017 Tampere
Kokouksen pöytäkirja.
Omistajakorvausten
2016 päivitetty jakotaulukko (1.6.2017); Pirkkalan kalastusalueen osuus 38 871
€.
Pohjois-Savon ELY-keskuksen
kalastusaluekohtainen jakopäätös korvauksista Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja
Pirkanmaan vesialueen omistajille koskien yleiskalastusoikeuksien
hyödyntämistä ja kalastusopastoimintaa vuonna 2016.
Pirkkalan kalastusalueen kokous
pidettiin Tampereella tiistaina 21.3.2017. Kokouspaikkana
Viinikankatu 53, 2. kerros. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen 8 §:n mukaiset
asiat ja päätettiin omistakorvausten ja viehemaksuvarojen jaosta kalavesien omistajille.
Kokouksessa oli käsittelyssä myös
yhtenäisluvan hinta ja kalatalouden yhteistyöryhmien ehdotus tuleviksi kalatalousalueiksi.
Kokouksen alussa kuultiin esitelmä: "Pyhäjärven
säännöstelyluvan muuttaminen", jonka piti johtava vesistöasiantuntija Diar Isid, Pirkanmaan ELY-keskuksesta.
Pyhäjärvelle myös 3 vrk Kalapassilupa
Pyhäjärvelle on saatavissa kaudesta 2017 alkaen
myös 3 vrk viehelupa yhtenäislupa-alueelle. Lupia voi ostaa
Kalapassin verkkokaupasta.
Kalastusalueen jäsenkirje
23.12.2016
Luettavissa
täältä.
Kalamarkkinoiden kalakilpailun tulokset
Pirkkalan kalastusalue järjesti Tampereen kalamarkkinoilla kalakilpailun, jossa piti tunnistaa kalalaji ja arvata sen
paino ja ikä.
Kilpailuun osallistui yli 300 henkilöä, ja useita melko oikeaan osuneita
vastauksia annettiin.

Oikeat vastaukset:
1. Kalalaji muikku.
Iso osa vastaajista veikkasi kalalajiksi
siikaa. Useat kisaan osallistuneista arvelivat kilpailukalan olevan joku muu laji.
Monissa vastauksissa oli kannatettu salakkaa, säynävää, silakkaa, harjusta,
toutainta tai kuoretta. Myös nieriä, järvilohi, nelma, silli, haili ja särki saivat
ääniä kaikkiaan parinkymmenen eri kalalajin joukossa. Tietoja kalalajien
tunnistuksen osalta voi käydä täydentämässä esim. osoitteessa
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/.
Muikku on lohikala. Lohikalat tunnistaa
rasvaevästä, joka sijaitsee kalan selkäpuolella jonkin matkaa pyrstöstä
selkäevään päin. Selvin tuntomerkki, josta muikun erottaa siiasta on alaleuka,
joka on muikulla yläleukaa pitempi. Siialla yläleuka on pitempi kuin alaleuka
ja peledsiialla ylä- ja alaleuka ovat yhtä pitkiä.
2. Paino 107 g.
Moni vastaajista osui painoveikkauksessaan hyvin
lähelle, pari vastaajaa pääsi gramman päähän. Monilla painoarvio
heitti sitten enemmänkin.
Verkkopyynnissä saalismuikun koko vaihtelee
käytetyn verkon harvuuden mukaan. Kun muikkukanta on vahva, muikut kasvavat
hitaasti, ja niitä kalastetaan tyypillisesti solmuväliltään 13‒15 millisillä
verkoilla ‒ eräillä järvillä solmuväli täytyy olla tätäkin tiheämpi, jotta
saalista kertyy. Millin ero kalastajan verkon solmuvälissä
voi ratkaista, saadanko saalista käytännössä lainkaan. Kun muikkukanta on
vahva, saalismuikulla on pituutta jonkin matkaa toistakymmentä senttiä ja
niitä menee kiloon useita kymmeniä kappaleita.
Kun muikkuja on järvessä vähemmän, niiden kasvu
on nopeaa ja muikkuyksilöt kasvavat isoiksi. Tällöin verkkopyynnissä käytetään
17‒22 millisiä verkkoja, joskus jopa 25‒27 millisiä. Jos muikkukanta on harva,
saalismuikut voivat painaa yli 100 grammaa, kuten tämän kisan nopeakasvuinen
yksilö, jolla oli pituutta 23,5 cm. 2000-luvun Suomen suurin muikku painoi 550
grammaa ja se pyydettiin Inarijärvestä.
3. Ikä 3 vuotta 5 kuukautta.
Kalan ikä voidaan selvittää suomuista,
joihin muodostuu vuosirenkaita kuten puuhun. Muikku on keskimäärin melko
lyhytikäinen kala ja tyypillisesti muikut, joita kalastetaan kesällä ja
syksyllä verkoilla, ovat toisella, kolmannella tai neljännellä
kasvukaudellaan. Kesänvanhaa hottamuikkua pyydetään paikoin nuotalla jo sen
ensimmäisenä elinvuotena. Eräät muikkuyksilöt elävät kuitenkin vanhemmiksi,
yli 5-vuotiaiksi ja hyvin harvat yksilöt voivat saavuttaa jopa yli 10-vuoden
iän.
Kilpailukala kalastettiin Tampereen Pyhäjärven
pohjoisosasta kalamarkkinaviikolla 27.9.2016. Muikunpoikaset kuoriutuvat
keväällä jäiden lähdön aikaan, joka Pyhäjärvellä on nykyään käsillä yleensä jo
ennen
vappua. Kyseinen muikku on kuoriutunut keväällä 2013, jolloin
Pyhäjärvellä jäiden lähtö oli huhtikuun lopussa.
Kilpailun voitti Paula Tyrkkö, jonka
vastaus ‒
muikku, 110 g, 3,5 vuotta
‒ osui
kokonaisuudessaan lähimmäksi oikeaa.
Onnittelut Paulalle, joka saa palkinnoksi
Pirkkalan kalastusalueen ja Nippon Verkon lahjoittaman 100 euron lahjakortin
Nippon Verkkoon!
Kiitoksia kaikille kilpailuvastauksia
jättäneille. Kukapa tietää, vaikka tapaisimme vielä jossain vaiheessa
kalamarkkinoilla uuden kalakilpailun merkeissä.
Pirkkalan kalastusalue Tampereen kalamarkkinoilla
30.9.-2.10.2016.
Kalastusalueen edustajat kertovat
neuvontaosastolla (Laukontorin ylälaidalla kellon läheisyydessä) Pyhäjärven ja
muiden alueen kalastuskohteiden kalastuksesta, kalakannoista ja istutuksista
sekä menossa olevista seurantahankkeista.
Tule kysymään alueella
tarvittavista kalastusluvista, kalastuksenvalvonnasta ja kalastusalueen toiminnasta. Osastolla
esillä Pyhäjärven rauhoituspiirit ja kalakilpailu: tunnista kalalaji, arvaa sen paino ja ikä. Palkintona
100 €
lahjakortti Nippon Verkkoon. Kilpailun tulokset julkistetaan näillä
sivuilla.
Tule juttelemaan kalastuksesta ja osallistu kisaan!
Rasvaeväleikatun järvitaimenen alamitta 40 cm Pyhäjärven
pohjoisosassa ja Tammerkoskessa 15.3.2016-31.12.2020
Pohjois-Savon ELY-keskus on myöntänyt (15.3.2016)
kalastuslain 57 §:n mukaisen poikkeusluvan, jonka mukaan Pyhäjärven
pohjoisosassa ja Tammerkoskessa on voimassa uudesta kalastuasetuksesta
poiketen 40 cm alamitta istutetuilla, rasvaeväleikatuilla järvitaimenilla.
Päätös koskee vesialuetta, joka rajoittuu lännessä Pyhäjärven Rajasalmen
siltaan ja idässä Tammerkosken ylimpään voimalaitospatoon (kartta). Lupa on voimassa vuoden 2020 loppuun
saakka.
Kaupunkimaiseen ympäristöön sijoittuva vesialue
on poikkeuksellisen tehokkaasti hoidettu. Kalaistutukset perustuvat vesi- ja
ympäristöluvissa määrättyihin kalatalousmaksuihin sekä alueelta kertyviin
lupatuloihin. Pääasiallisia hoitolajeja ovat kalastuskokoon viljelylaitoksilla
kasvatetut taimenet sekä kirjolohet. Molemmat lajit pyydetään melko nopeasti
istutusten jälkeen. Taimenilla ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia
lisääntymiseen ja merkittävään lisäkasvuun. Alennettu alamitta mahdollistaa järvitaimenen käytön hoitolajina jatkossakin. Pyhäjärvi ja Tammerkoski
tarjoavat lähialueen runsaille harrastajajoukoille varsin saalisvarman alueen
ja mahdollisuuden kalastaa taimenta aivan kaupungin ydinkeskustan tuntumassa.
Huom! Kuten muissakin Pirkanmaan vesissä,
rasvaevällinen taimen on kokonaan rauhoitettu Pyhäjärvellä ja Tammerkoskella.
Kalastusalueen kokous 22.3.2016
Pidettiin Tampereella osoitteessa Viinikankatu 53. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat mukaan lukien
vuoden 2015 kalastuksenhoitomaksuvarojen ja vuoden 2014
viehekalastusmaksuvarojen jako vesialueen omistajille.
Kokousesitelmän piti suunnittelija Päivi Pyyvaara
Pirkanmaan Kalatalouskeskuksesta aiheesta "Osakaskuntien yhdistäminen".
Hahkalanvuolteen rauhoituspiiri laajeni ajallisesti ja
alueellisesti 1.1.2016
Luodonsaaren ja Hahkalanvuolteen
rauhoituspiirit jatkavat toimintaansa vuosina 2016-2020 uusin
kalastusmääräyksin ja Hahkalanvuolteen osalta laajentuneella alueella ja
rauhoitusajalla.
Aiheesta lisää.
Uusi kalastuslaki ja -asetus voimaan
- valtion kalastonhoitomaksu perusmaksuna
Uusi kalastuslaki ja -asetus
astuivat voimaan 2016. Uusi laki mm. muuttaa lupajärjestelmää niin, että
läänikohtaiset viehekortit poistuvat. Kalastonhoitomaksu on jatkossa
perusmaksu, joka tulee olla lunastettuna 18−64 -vuotiailla, muuta kuin
ongintaa, pilkintää ja silakan litkausta harjoittavilla kalastajilla.
Kalastonhoitomaksu oikeuttaa kalastukseen yhdellä vavalla koko maassa
(Ahvenanmaata lukuun ottamatta). Kalastonhoitomaksun lisäksi koskikohteissa ja
muissa erikoiskalastuspaikoissa tarvitaan kuitenkin edelleen omat luvat, kuten
tähänkin saakka. Kalastonhoitomaksun voi lunastaa mm. Metsähallituksen Eräluvat-verkkokaupasta.
Lisätietoja uusista säädöksistä mm.
osoitteista mmm.fi/kalastuslaki
ja mmm.fi/kalat/lainsaadanto.
Kuhatutkimus menossa Pyhäjärvellä
Pirkkalan kalastusalue osallistuu yhdessä
useiden kalastusalueiden kanssa hankkeeseen, jossa kuhan
lisääntymisikää ja -kokoa selvitetään Pirkanmaan isoilla järvillä. Hankkeen
tavoitteena on selvittää järvi- ja selkäkohtaisesti kuhakannan tilannetta ja
tuottaa aluekohtaista tietoa kalastuksen järjestämiseksi. Pyhäjärvellä
kuhanäytteitä kerätään kahtena talvena Sorvanselältä ja Pyhäjärven
pohjoisosasta Tampereen lähivesiltä. Hanke toteutetaan yhdessä Pirkanmaan
Kalatalouskeskuksen ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen kanssa
ja sitä rahoittaa kalastusalueen lisäksi ELY-keskus. Hankkeen ensimmäinen
osio, eli talven 2014-2015 aikana suoritettu kuhanäytteiden keruu ja niiden
käsittely on tehty. Talvikauden 2015-2016 aikana ja kerätään ja sen jälkeen
käsitellään uusi aineisto. Hankkeen tulokset kootaan yhteen ja koostetaan
loppuraportti.
Pyhäjärven Kalapassi-lupa-alue laajeni
Pyhäjärven viehekalastuksen yhteisnäislupa-alue
on laajentunut Villilänselän alueella Pirkkalan edustalla. Kalapassi-luvan
piirissä ovat nyt myös Pirkkalan kalastusseuran alueet ja Pirkkalan
yhteislupa-alueen (Pirkkalan kunta ja Naistenmatkan ok ym.) vedet
viehekalastuksen osalta. Laajentunut lupa-alue on päivitettu
Kalapassin verkkokauppaan
ja
Kuhamaan sivulle.
Kalastusalueen kokous 2015
Pirkkalan kalastusalueen kokous pidettiin 31.3.2015 Tampereella
kalatalouskeskuksen kokoustiloissa, Viinikankatu 53. Kokouksessa käsiteltiin
sääntömääräiset asiat, päätettiin omistajakorvausten ja viehekorttivarojen
jaosta vesialueiden omistajille, hyväksyttiin kalastusalueelle uusi
ohjesääntö ja päätettiin perustaa
rauhoituspiirit Nokian Luodonsaaren
ympäristöön ja Lempäälän Hahkalanvuolteelle vuosille 2015–2024.
-------------------------------------
Pirkkalan kalatalousalue | Viinikankatu 55 | 33800 TAMPERE
p. 050-5929259
e-mail: pirkkalankalastusalue@pirkkalankalastusalue.net
|