|
Kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma
Kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma
käsiteltiin kalastusalueen kokouksessa 25.3.2010 ja hyväksyttiin se
muutamin muutoksin. Käyttö- ja hoitosuunnitelma astui voimaan
1.1.2011. Alla olevien linkkien kautta käyttö- ja hoitosuunnitelma on
nähtävänä.
Pirkkalan
kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma avautuu tästä linkistä.
- käyttö- ja hoitosuunnitelman liite - kartta, tästä linkistä.
-
käyttö- ja hoitosuunnitelman liite - aikataulutus, tästä linkistä.
----------
Raputalouden käyttö- ja hoitosuunnitelma:
Kalastusalue hyväksyi vuosikokouksessaan 20.3.2002 raputalouden käyttö- ja hoitosuunnitelman.
Suunnitelman laatii Pirkanmaan
kalatalouskeskuksen suunnittelija Päivi Pyyvaara.
Tiivistelmä
Tämän suunnitelman tavoitteena on ohjata
kalastusalueen raputaloudellisia toimenpiteitä, toimia ohjeena osakaskuntien
toiminnan suunnittelussa sekä ennen kaikkea helpottaa päätöksentekoa
rapuvesiä koskevista asioista.
Pirkkalan kalastusalueella jokirapuja on istutettu pääasiassa
pienvesiin, mm. Hervantajärveen, Kaukajärveen, Suonojärveen ja Särkijärveen.
Täplärapu istutukset ovat olleet varsin mittavat ja ne ovat keskittyneet lähinnä
reittiveteen. Pienvesistä mm. Lanajokeen, Lemmettyyn ja Tottijärveen on tehty
täplärapuistutuksia.
Reittiveden täplärapukannat ovat monessa paikoin jo
pyyntivahvat ja ravustus on aloitettu osassa Pyhäjärveä. Pienvesissä on vielä
olemassa olevia jokirapukantoja, joiden säilyminen ja lisääntyminen on
ensisijaisesti turvattava. Kalastusalue on asettanut ravun ja täpläravun
alamitaksi 10 cm, joka koskee kaikkia vesialueita. Suoritettujen koeravustusten
perusteella yksi kertaistutus on riittänyt kannan syntymiseen. Ravustus
suositeltiin näiden tulosten perusteella aloitettavan noin 5-6 vuoden kuluttua
istutuksesta.
Toutosen ja Kirkkojärven rapukannat sen sijaan
arvioitiin koeravustusten perusteella heikoiksi. Todennäköiseksi syyksi kannan
heikkouteen arvioitiin liian kapea ja matalassa oleva karikkoalue. Pyhäjärven
laajojen selkien ranta-alueet laajoine kivikkoineen soveltuvat hyvin täpläravulle.
Tampereen kaupungin vesialueelle on myyty ravustuslupia neljänä kautena.
Kokonaissaalis on ollut viime vuosina noin 2800 kpl mitallisia rapuja; saaliin
rahallinen arvo on noin 50 000 mk/vuosi.
Täplärapuistutuksia on tehty runsaasti reittiveteen
ja istutuksia voidaan edelleen jatkaa, mikäli osakaskunnilla on käytettävissä
rahaa ja heidän alueillaan on ravuille sopivia kivikkorantoja. Suositeltavaa
olisi, että aikaisemmin istutettuja paikkoja koeravustetaan ja mikäli kanta on
tiheä ja lisääntyy, tehdään osakaskunnan sisällä siirtoistutuksia uusille
ravuille sopiville rannoille. Koeravustuksia suositellaan Luodonsaari-Toutonen
(Sorvanselkä, Vakkalanselkä) väliselle alueelle. Kalastusalueen kannattaa
suunnata toimintansa etenkin nykyisten kantojen tilan seuraamiseen eli
koeravustusten organisoimiseen.
Kalastusalueen
tulee jatkossa toimia ravustuksen ja sitä ohjaavien säädösten
yhdenmukaistamiseksi koko reittiveden alueella. Tavoitteena voidaan pitää, että
vähintäänkin samalla selällä toimivilla osakaskunnilla olisi yhtenäiset säännöt
luvanmyynnistä. Lisäksi tiedottaminen mertalupien myynnistä olisi
ensiarvoisen tärkeää. Hyvänä väylänä voidaan pitää kalastusalueen
internet-sivuja, joille on helppo päivittää luvanmyyjien yhteystiedot. Lisäksi
laaditaan yhteistyössä muiden kalastusalueiden ja kalatalouskeskuksen kanssa
esite ravustuksesta ja ravuista.
Ensisijaisesti pelkästään reittivesi varataan täplärapualueeksi,
myöskään reittivesiin laskeviin ojiin ja puroihin ei saa tehdä täplärapuistutuksia.
Pienvesien täplärapuistutuksia ei suositella laajennettavan.
Toimenpiteet rahoitetaan anomalla harkinnanvaraisia määrärahoja
mm. koeravustuksiin, osakaskuntatiedusteluun (kysely luvanmyyjistä ja
rajoituksista) sekä esitteen laatimiseen. Kalastusalueen tulee organisoida
koeravustukset ja kerätä tiedot saaduista tuloksista. Osakaskuntien tulee
osallistua koeravustusten rahoitukseen ja niiden suorittamiseen sekä omalta
osaltaan avustaa kalastusaluetta luvanmyynnin kehittämisessä mm. luovuttamalla
tarvittavat tiedot ja ilmoittamalla niissä tapahtuvat muutokset.
Jokaisen osakaskunnan tulee valvoa, ettei sen
alueella tehdä luvattomia täplärapuistutuksia tai siirretä niitä vesistä
toisiin sekä tarvittaessa valvoa ja tiedottaa mertojen ja muiden pyyntivälineiden
desinfioinnista rapuruton leviämisen estämiseksi.
Sellaisilla pienvesissä, joissa on luontainen
jokirapukanta, tulee ensisijaisesti pyrkiä hyödyntämään olemassa olevia
kantoja mahdollisimman tehokkaasti sitä kuitenkaan vaarantamatta. Toiseksi,
osakaskuntien ja ravustajien tulee toimia siten, että rapuruton leviäminen
pyydysten ja varusteiden välityksellä estetään mahdollisimman tehokkaasti.
Sellaiset vedet (pienvedet ja reittivedet), joihin luodaan rapukanta
istutuksilla, on rauhoitettava ravustukselta, kunnes kanta lisääntyy
luontaisesti.
Suositeltavana mertamääränä pidetään 5-10
kpl/ruokakunta ja yhden merran hintana 4,20-4,5 € Selkeyden ja
yhdenmukaisuuden vuoksi suositellaan noudatettavan kalastuslaissa annettua
ravustusaikaa 21.7. klo 12 alkaen lokakuun loppuun.
Pirkkalan kalastusalueella on tehty runsaasti
investointeja pyyntivahvojen täplärapukantojen luomiseksi ja nyt on tullut
aika hyödyntää muodostuneita kantoja. Kalastusalueen ensisijaisena tehtävänä
on toimia koordinaattorina mm. luvanmyynnin kehittämisessä ja turvata
jokirapukantojen säilyminen. Osakaskunnilla on nyt hyvä mahdollisuus saada lisätuloja
alentuneiden vesialueen omistajakorvauksien tilalle kalavesien hoitotoimenpiteitä
varten.
Pääreittiveden käyttö- ja hoitosuunnitelma voimassa 2010 loppuun
Pääreittiveden käyttö ja hoitosuunnitelma
hyväksyttiin kalastusalueen kokouksessa (22.3.2001) yksimielisesti.
Suunnitelmassa laaditaan kalastusalueen toimintaohjeet tuleville vuosille.
Suunnitelma on jaettu kaikille Pirkkalan kalastusalueen jäsenyhteisölle.
Hyväksytyssä
suunnitelmassa päätettiin perustaa kaksi rauhoituspiiriä:
Rauhoituspiirit:
Suunnitelmaan liittyen kalastusalue perustaa
rauhoituspiirit Nokian Luodon saaren ympäristöön ja Lempäälän Hahkalan
vuolteelle ajalle 1.5.-15.6. vuosina 2001 – 2010.
Rauhoituspiireillä turvataan kuhan lisääntyminen.
yksi rauhoitusalue:
Rauhoitusalue:
Kalastusalueen kokous päätti perustaa
rauhoitusalueen Pyhäjärven Tampereen puoleiseen päähän (alue: Pyhäjärven itäosa
– rajoittuu Ratinan siltaan Ratinan suvannossa; kieltoalueen länsireuna:
Jalkasaaresta Härmälänsaaren kärkeen.
alamitat kuhalle, toutaimelle,
ravulle ja täpläravulle:
Alamitat:
Kokous päätti lisäksi alamitat kuhalle ja
toutaimelle 400 mm ja ravulle/täpläravulle 100 mm.
Käyttö- ja
hoitosuunnitelmassa verkon silmäkoko alle 45 mm kielletään lukuun ottamatta
muikun- tai syöttikalan pyyntiä alle 25 mm:n verkoilla. Kuhan
kalastuksessa suositetaan käytettäväksi 50 mm:n verkkoja. Siian pyynnissä
kesäkuun alusta elokuun loppuun - yli 8 metrin syvyydessä - sallitaan myös
yli 39 mm:n verkkojen käyttö.
Käyttö- ja hoitosuunnitelmassa
on kalastusalueen jäsenkalastuskunnille / osakaskunnille suosituksia kala- ja
rapuistutusten toteuttamisesta.
Pirkkalan kalastusalue | Viinikankatu 55 | 33800 TAMPERE
p. 050-5929259
e-mail: pirkkalankalastusalue@pirkkalankalastusalue.net
|