KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2022-2031

Yleiskokouksen vahvistama 8.12.2021, toimitetaan hyväksyttäväksi ELY-keskukseen.

Alla tietoa aiemmista kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmista.

Kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2011-2020

Kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma käsiteltiin kalastusalueen  kokouksessa 25.3.2010 ja hyväksyttiin se muutamin muutoksin.  Käyttö- ja hoitosuunnitelma astui voimaan 1.1.2011.  Alla olevien linkkien kautta käyttö- ja hoitosuunnitelma on nähtävänä.

Pirkkalan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma avautuu tästä linkistä.

- käyttö- ja hoitosuunnitelman liite - kartta, tästä linkistä.

-  käyttö- ja hoitosuunnitelman liite - aikataulutus, tästä linkistä.

----------

Raputalouden käyttö- ja hoitosuunnitelma:
Kalastusalue hyväksyi vuosikokouksessaan 20.3.2002 raputalouden käyttö- ja hoitosuunnitelman. Suunnitelman laatii Pirkanmaan kalatalouskeskuksen suunnittelija Päivi Pyyvaara.

Tiivistelmä
Tämän suunnitelman tavoitteena on ohjata kalastusalueen raputaloudellisia toimenpiteitä, toimia ohjeena osakaskuntien toiminnan suunnittelussa sekä ennen kaikkea helpottaa päätöksentekoa rapuvesiä koskevista asioista.

Pirkkalan kalastusalueella jokirapuja on istutettu pääasiassa pienvesiin, mm. Hervantajärveen, Kaukajärveen, Suonojärveen ja Särkijärveen. Täplärapu istutukset ovat olleet varsin mittavat ja ne ovat keskittyneet lähinnä reittiveteen. Pienvesistä mm. Lanajokeen, Lemmettyyn ja Tottijärveen on tehty täplärapuistutuksia.

Reittiveden täplärapukannat ovat monessa paikoin jo pyyntivahvat ja ravustus on aloitettu osassa Pyhäjärveä. Pienvesissä on vielä olemassa olevia jokirapukantoja, joiden säilyminen ja lisääntyminen on ensisijaisesti turvattava. Kalastusalue on asettanut ravun ja täpläravun alamitaksi 10 cm, joka koskee kaikkia vesialueita. Suoritettujen koeravustusten perusteella yksi kertaistutus on riittänyt kannan syntymiseen. Ravustus suositeltiin näiden tulosten perusteella aloitettavan noin 5-6 vuoden kuluttua istutuksesta.

Toutosen ja Kirkkojärven rapukannat sen sijaan arvioitiin koeravustusten perusteella heikoiksi. Todennäköiseksi syyksi kannan heikkouteen arvioitiin liian kapea ja matalassa oleva karikkoalue. Pyhäjärven laajojen selkien ranta-alueet laajoine kivikkoineen soveltuvat hyvin täpläravulle. Tampereen kaupungin vesialueelle on myyty ravustuslupia neljänä kautena. Kokonaissaalis on ollut viime vuosina noin 2800 kpl mitallisia rapuja; saaliin rahallinen arvo on noin 50 000 mk/vuosi.

Täplärapuistutuksia on tehty runsaasti reittiveteen ja istutuksia voidaan edelleen jatkaa, mikäli osakaskunnilla on käytettävissä rahaa ja heidän alueillaan on ravuille sopivia kivikkorantoja. Suositeltavaa olisi, että aikaisemmin istutettuja paikkoja koeravustetaan ja mikäli kanta on tiheä ja lisääntyy, tehdään osakaskunnan sisällä siirtoistutuksia uusille ravuille sopiville rannoille. Koeravustuksia suositellaan Luodonsaari-Toutonen (Sorvanselkä, Vakkalanselkä) väliselle alueelle. Kalastusalueen kannattaa suunnata toimintansa etenkin nykyisten kantojen tilan seuraamiseen eli koeravustusten organisoimiseen.

Kalastusalueen tulee jatkossa toimia ravustuksen ja sitä ohjaavien säädösten yhdenmukaistamiseksi koko reittiveden alueella. Tavoitteena voidaan pitää, että vähintäänkin samalla selällä toimivilla osakaskunnilla olisi yhtenäiset säännöt luvanmyynnistä. Lisäksi tiedottaminen mertalupien myynnistä olisi ensiarvoisen tärkeää. Hyvänä väylänä voidaan pitää kalastusalueen internet-sivuja, joille on helppo päivittää luvanmyyjien yhteystiedot. Lisäksi laaditaan yhteistyössä muiden kalastusalueiden ja kalatalouskeskuksen kanssa esite ravustuksesta ja ravuista.

Ensisijaisesti pelkästään reittivesi varataan täplärapualueeksi, myöskään reittivesiin laskeviin ojiin ja puroihin ei saa tehdä täplärapuistutuksia. Pienvesien täplärapuistutuksia ei suositella laajennettavan.

Toimenpiteet rahoitetaan anomalla harkinnanvaraisia määrärahoja mm. koeravustuksiin, osakaskuntatiedusteluun (kysely luvanmyyjistä ja rajoituksista) sekä esitteen laatimiseen. Kalastusalueen tulee organisoida koeravustukset ja kerätä tiedot saaduista tuloksista. Osakaskuntien tulee osallistua koeravustusten rahoitukseen ja niiden suorittamiseen sekä omalta osaltaan avustaa kalastusaluetta luvanmyynnin kehittämisessä mm. luovuttamalla tarvittavat tiedot ja ilmoittamalla niissä tapahtuvat muutokset.

Jokaisen osakaskunnan tulee valvoa, ettei sen alueella tehdä luvattomia täplärapuistutuksia tai siirretä niitä vesistä toisiin sekä tarvittaessa valvoa ja tiedottaa mertojen ja muiden pyyntivälineiden desinfioinnista rapuruton leviämisen estämiseksi.

Sellaisilla pienvesissä, joissa on luontainen jokirapukanta, tulee ensisijaisesti pyrkiä hyödyntämään olemassa olevia kantoja mahdollisimman tehokkaasti sitä kuitenkaan vaarantamatta. Toiseksi, osakaskuntien ja ravustajien tulee toimia siten, että rapuruton leviäminen pyydysten ja varusteiden välityksellä estetään mahdollisimman tehokkaasti. Sellaiset vedet (pienvedet ja reittivedet), joihin luodaan rapukanta istutuksilla, on rauhoitettava ravustukselta, kunnes kanta lisääntyy luontaisesti.

Suositeltavana mertamääränä pidetään 5-10 kpl/ruokakunta ja yhden merran hintana 4,20-4,5 € Selkeyden ja yhdenmukaisuuden vuoksi suositellaan noudatettavan kalastuslaissa annettua ravustusaikaa 21.7. klo 12 alkaen lokakuun loppuun.

Pirkkalan kalastusalueella on tehty runsaasti investointeja pyyntivahvojen täplärapukantojen luomiseksi ja nyt on tullut aika hyödyntää muodostuneita kantoja. Kalastusalueen ensisijaisena tehtävänä on toimia koordinaattorina mm. luvanmyynnin kehittämisessä ja turvata jokirapukantojen säilyminen. Osakaskunnilla on nyt hyvä mahdollisuus saada lisätuloja alentuneiden vesialueen omistajakorvauksien tilalle kalavesien hoitotoimenpiteitä varten.

Rauhoituspiirit:
Suunnitelmaan liittyen kalastusalue perustaa rauhoituspiirit Nokian Luodon saaren ympäristöön ja Lempäälän Hahkalan vuolteelle ajalle 1.5.-15.6. vuosina 2001 – 2010. Rauhoituspiireillä turvataan kuhan lisääntyminen.

Rauhoitusalue:

Kalastusalueen kokous päätti perustaa rauhoitusalueen Pyhäjärven Tampereen puoleiseen päähän (alue: Pyhäjärven itäosa – rajoittuu Ratinan siltaan Ratinan suvannossa; kieltoalueen länsireuna: Jalkasaaresta Härmälänsaaren kärkeen.

Alamitat:

Kokous päätti lisäksi alamitat kuhalle ja toutaimelle 400 mm ja ravulle/täpläravulle 100 mm.