Kalastuskieltoalueiden avulla jatketaan Pyhäjärven kuhan lisääntymisen turvaamista. Kalastusta on rajoitettu kyseisillä alueilla 2000-luvun alusta saakka. Alueet ovat tärkeitä kuhan kutualueina ja pyyntiajan rajoituksilla estetään liiallinen kuhankalastus. Näiden hyvin pienialaisten alueiden rauhoittaminen mahdollistaa Pyhäjärven kuhakannan luonnonvaraisen lisääntymisen ilman että kalastukselle aiheutuu isompaa haittaa.

Rauhoitusaikaa jatketaan hieman aiempaan verrattuna, jotta tavoitteisiin päästään viileämpinäkin alkukesinä. Lisäksi myös myöhempään kutunsa ajoittavat kuhat ehtivät kutea ja poikaset kuoriutua ennen kalastuksen käynnistämistä. Kuhakoiraat jäävät vahtimaan kudun jälkeen kutupesää ja hoitamaan mätimunia. Liian aikaisin kutualueella aloitettu tehokas pyynti aiheuttaa turhia tappioita jälkeläisille.

Päätös perustuu Pirkkalan kalatalousaluetta koskevaan edelleen voimassa olevaan Pirkkalan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan, ja se on kalastuslain hengen ja tavoitteiden mukainen. Kalatalousalueen tavoitteena on alueen kalavarojen kestävä käyttö, joka perustuu kuhan ja monien muiden saalislajien osalta kalojen menestykselliseen luontaiseen lisääntymiseen.

Pyyntimitat ovat Pyhäjärvellä kalastusasetuksen mukaiset

Myös rasvaeväleikatun taimenen alamitta on 50 cm koko Pyhäjärvessä vuodesta 2021 alkaen. Rasvevällinen taimen on kokonaan rauhoitettu Pirkkalan kalastusalueella kuten muuallakin Etelä- ja Keski-Suomessa (64. leveysasteen eteläpuolisissa sisävesissä). 

Tammerkosken kalastus

Pohjois-Savon ELY-keskus sallii kalastuslain (379/2015) 72 §:n nojalla kalastamisen vapavälinein Tammerkosken patojen alapuolella lähempänä kuin 100 metrin matkalla kalastuslain (379/2015) 72 §:n nojalla Tampereen kaupungissa. Päätös on voimassa 31.12.2025 asti. 

Kalastus Tammerkoskella tapahtuu vesialueen omistajan, Tampereen kaupungin kalastusmääräysten mukaisesti.

(Sivu päivitetty 15.1.2021)